Launokorven auto starttasi syyskuun 18 päivän aamulla klo 8. kuljettajanaan Kaisa Launokorpi.
Hän oli suunnitellut koko päivämme ohjelman Taalintehtaalle ja Kemiöön, jossa saimme kyytiin erinomaisen oppaamme Mirja Pennan.
Sagalundissa, Cafe Adelessa nautimme aamukaffet maukkaan kinkkupiiraan kera, jonka jälkeen alkoi tutustuminen alueen ulkoilmamuseoon.
Alueen opas Jarmo Kujala vei aikamatkalle 1900-luvun alkupuoliskon kouluun ja opetukseen.
Kuinka Helena tyttönen kirjoitti hiekkalaatikko-tauluun opettajan valvovien silmien alla ja niiata niksautti kuuliaisesti. Kuinka aakkoset ja sanaluokat päntättiin. Rihvelitaulusta mielleyhtymä nykyajan tablettinäyttöihin. Mielenkiintoiselle museoalueelle on siirretty 20 rakennusta. Mm 1700-luvulta peräisin oleva Brinkkalan torppa, käräjäsali häpeäpenkkeineen ja jalkapuineen.
Björkbodan ruukki toimi 1730 lähtien luoden Taalintehtaalle vaurautta. Samalla kehitettiin maanviljelystä sekä muuta teollista toimintaa. Ruukin raudan valmistaminen loppui 1866, jolloin, Björkbodan lukkotehdas aloitti monipuolisen tuotantonsa.
Lukkomuseossa saimme tutustua koko lukkotuotannon historiaan. Tänään lukkotehdas on erikoistunut mekaanisiin lukkorunkoihin ja on osa Abloyta.
Kiertoajelu Taalintehtaalla antoi kuvan lähes 300-vuotisesta tehdastoiminnasta ja miten se on vaikuttanut alueen talouteen ja asumiskulttuuriin.
Ajoimme ohi mustatiilikivijalkojen ja rinteessä säilytettyjen maakellareiden sivuten moderneja asuinalueita ja huolella remontoitua sekä uutta omakotialuetta. Kuljimme muutama vuosi sitten ”Vuoden vierasvenesatamaksi” valitun rannan kautta.
Ylitimme Lövön salmen 473 m pitkän sillan kautta saaden huikean kuvan saaristomaisemasta.
Kasnäsin meriravintolassa odotti runsas lounas ja halukkailla oli mahdollisuus tutustua luontokeskus Sinisimpukkaan.
Iltapäivällä saimme tutustua liikemies Amos Andersonin loma-asuntona toimineeseen upeaan kartanomiljööseen. Kartanoon kuuluu 19 huonetta kolmessa kerroksessa ja se on säilytetty entisellään siitä saakka, kun A. Anderson siellä vaikutti. Päärakennuksessa on osa hänen runsaasta taidekokoelmastaan. Vaihtuviin näyttelyihin ja musiikkiesityksiin voi osallistua vuosittain.
Kahvitauon saimme nauttia Dragsvfjärdin vanhassa pappilassa, jonka
Amos Anderson lahjoitti aikoinaan Kemiönsaaren Martoille.
Mylläri Jouko Laakso oli vastassa myllynsä rappusilla ja kertoi värikkäästi yrityksestään.
”Saariston raikkaan tuulen ja runsaan auringon kasvattamaa puhdasta suomalaista viljaa” löytyi miltei jokaisen tuliaiskassista; tuhtia puuroruista, lettujauhoista, leseisiin.
Myllärin sanoin: ” Pitää osata vetää oikeasta narusta”, niin kaikki onnistuu.
Iloisesta, antoisasta päivästä, Kaisaa, Marjaa ja Pekkaa kiittäen.
PR.